Tekijä: Raakel Saarinen

Tänä vuonna maastopalojen tähystyslennot ovat olleet erityisen aktiivisia kevään ja alkukesän aikana. Toukokuussa ilmaan noustiin yli 300 kertaa, kun taas kesäkuussa ja heinäkuussa lentoja kertyi vähemmän.

Painopiste lennoissa on ollut erityisesti toukokuussa, jolloin suurin osa maastopalojen havainnoinnista tapahtui kuivuuden takia. Toukokuun lopulla lennettiin yli 300 kertaa, mikä on ollut koko kauden korkein lukema. Kesäkuussa toiminta jatkui maltillisempana noin sadalla lennolla. Heinäkuussa sateiden myötä lentotoiminta rauhoittui merkittävästi, ja koko maassa tehtiin enää 13 lentoa.

Yhteensä koko maassa on tähän mennessä lennetty yli 440 palolentoa. Vertailun vuoksi viime vuonna vastaavaan aikaan lentoja oli lähes 450 ja vilkkaimpana vuonna 2021 lähes 900.

Maastopalojen tähystyslennot ovat keskittyneet erityisesti eteläiseen Suomeen, kuten Varsinais-Suomeen, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Näillä alueilla lennoilla on havaittu suurin osa paloista, ja pelastuslaitoksen yksiköitä on ohjattu paikalle lähes 30 kertaa kevään ja kesän aikana.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maastopalojen tähystyslennot ovat olleet tärkeä työkalu palojen havaitsemisessa ja hallinnassa, erityisesti keskittyen kevään ja alkukesän kuiviin jaksoihin. Sateiden myötä lennot ovat vähentyneet, mutta toiminta jatkuu tarpeen mukaan läpi palokauden. Tähystyslennot nousevat ilmaan, kun Ilmatieteen laitoksen tuottama maastopaloindeksi nousee yli neljän. Jos maasto on äärimmäisen kuivaa, ja indeksi nousee reilusti yli viiden, tähystäjät lentävät kaksi lentoa päivässä.

Lue aiheesta lisää Ylen artikkelista: Maastopalojen tähystyslennoista valtaosa tehtiin keväällä – ilmaston lämpenemiseen varaudutaan jo

Tutustu myös Lentopelastusseuran Metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehittämisen -hankkeeseen, jonka tavoitteena on taata osaava henkilöstö metsäpalojen tähystyslennoille myös tulevaisuudessa uuden koulutuksen avulla. Hankkeeseen on saatu rahoitus Palosuojelurahastolta. Lue hankkeesta täältä: Metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehittämisen -hanke käynnistyy

Tiistaina 18. kesäkuuta kokoontui ensimmäistä kertaa metsäpalojen lentotähystyksen osaamisen kehittämishankkeen ohjausryhmä. Kokous järjestettiin Teamsin kautta, ja sen tarkoituksena oli tuoda yhteen asiantuntijoita ja viranomaisia parantamaan metsäpalojen havaitsemis- ja torjuntatoimia.

Metsäpalojen lentotähystys

Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston ylitarkastaja ja ohjausryhmän puheenjohtaja Anna Mattila piti lyhyen esityksen metsäpalojen lentotähystyksen nykytilasta ja tulevista tarpeista. Mattilan mukaan tavoitteena on tehostaa lentotähystyksen toimintaa ja varmistaa nopea reagointi metsäpalojen havaitsemiseksi ja torjumiseksi. Metsäpalojen tähystystoiminta on lakisääteinen tehtävä, ja se tuotetaan lentokoneilla, joita operoivat ilmailualan yritykset ja yhdistykset. Suomessa on 22 lentoreittiä, 17 palveluntuottajaa ja toiminnassa on mukana yli 530.

Hankkeen esittely

Hankkeen projektipäällikkö Sami Kinnunen esitteli seuraavaksi hanketta ja sen kulkua. Kokouksessa käytiin läpi hankkeen taustat ja tarpeet sekä asetettiin selkeät tavoitteet ja odotukset. Hanke on suunniteltu vuosille 2024–2026, ja sen tarkoituksena on kehittää tähystystoiminnan ohjeistusta, koulutusta ja yhteistyötä. Kokouksessa käsiteltiin hankkeen aikataulu ja toimintasuunnitelma. Tavoitteena on edetä suunnitellusti ja saavuttaa hankkeen tavoitteet aikataulussa.

Viestintäkanavat ja -käytännöt määriteltiin, jotta tiedonkulku sujuisi tehokkaasti kaikkien osapuolten välillä. Lentopelastusseuran viestijä Raakel Saarinen kertoi lyhyesti hankkeen viestinnästä ja viestintäkanavista. Viestinnässä käytetään enimmäkseen Lentopelastusseuran viestintäkanavia, ja viestintä tapahtuu sekä sisäisesti että ulkoisesti eri kanavien kautta.

Seuraamalla Lentopelastusseuran sosiaalisen median kanavia pysyt ajan tasalla hankkeen etenemisestä.

Mitä seuraavaksi?

Hanke käynnistyy kunnolla elokuussa, jolloin selvitetään metsäpalojen lentotähystyksen osaamisen kehittämisen nykytilaa ja tarpeita. Lokakuussa on tarkoitus aloittaa koulutussuunnittelu sekä järjestää ohjausryhmän seuraava kokoontuminen. Ohjausryhmään on saatu mukaan paljon alan asiantuntijoita, joiden kanssa työstämme hanketta eteenpäin.

Kokouksessa käsitellyt aiheet ja tehdyt päätökset antavat vahvan pohjan hankkeen jatkotoimille ja metsäpalojen lentotähystyksen kehittämiselle Suomessa. Hanke pyrkii varmistamaan lentotähystystoiminnalla parhaan mahdollisen tuen pelastustoimelle ja edistämään yhteistyötä eri osapuolten välillä. Hankkeen rahoituksesta vastaa Palosuojelurahasto.

Lisätietoja hankkeesta antaa:

Sami Kinnunen, Suomen Lentopelastusseura

Anna Mattila, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Lentopelastusseura järjesti viikonloppuna kevätseminaariin sekä valtuuston kevätkokouksen Viking Linen m/s Gabriellalla. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden syvälliseen keskusteluun ja strategioiden suunnitteluun Lentopelastusseuran ja lentopelastustoiminnan kehittämiseksi.

Lentopelastusseuran nykytila

Seminaarin avasivat Lentopelastusseuran hallituksen puheenjohtaja Pekka Halme ja valtuuston puheenjohtaja Jyri Miettinen. He esittelivät päivien ohjelman sekä tulevaisuuden näkymiä Lentopelastusseuran toiminnalle. Avauspuheenvuorossa korostettiin tarvetta tiiviimmälle yhteistyölle viranomaisten kanssa.

Seminaarin ensimmäisessä osassa käytiin vilkasta keskustelua tulevan neuvottelukunnan roolista ja sen mahdollisuuksista edistää Lentopelastusseuran näkyvyyttä. Lisäksi tarkasteltiin koulutus- ja valmiustoiminnan nykytilaa sekä katsottiin Lentopelastusseuran strategiaa ajalta 2019-2024. Kevätseminaarin aikana järjestettiin myös KVT-toimikunnan kokous, jossa käsiteltiin ajankohtaisia koulutus- ja valmiusasioita.

Lentopelastusseuran tulevaisuus

Seminaarin toisena päivänä osallistujat pääsivät tulevaisuustyöpajaan, jonka tavoitteena oli luoda visioita ja suunnitelmia Lentopelastusseuran tulevaisuuden kehittämiseksi. Osallistujat jakoivat ideoitaan ja näkemyksiään siitä, mitkä ovat Lentopelastusseuran toiminnan vahvuudet ja heikkoudet, millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia toiminnassa nähdään ja miten haasteet ratkaistaan. Keskustelusta nousi esille erinomaisia näkökulmia, jotka koottiin ja käydään lävitse Lentopelastusseuran toimistolla seminaarin jälkeen.

Kevätseminaarin lopuksi pidettiin valtuuston kevätkokous. Kevätkokouksessa käytiin lävitse mm. yhdistyksen toimintakertomus viime vuodelta, yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Lisäksi valtuusto päätti valita hallitukseen Panu Markkasen tilalle hallituskauden 2025 loppuun asti Suomen Liidinpelastajien puheenjohtajan Mika Leppihalmeen.

Toimintakertomus ja vuoden lentopelastaja

Tapahtumassa esiteltiin myös uusi Toimintakertomus 2023, joka antoi kuvan Lentopelastusseuran viime vuoden toiminnasta ja saavutuksista. Lisäksi toimintakertomuksessa ilmoitettiin, että vuoden Lentopelastajaksi on valittu valtuuston puheenjohtaja Jyri Miettinen. Alla muutama sana Jyrin valinnasta:

”Jyri on ollut jo vuosia erittäin aktiivinen sekä kouluttamaan omassa hälytysryhmässään että myös osallistumaan erilaisiin koulutus- ja harjoitustapahtumiin. Pitkän linjan ilmailijana Jyri on onnistunut toimimaan, ja saamaan myös kouluttamansa henkilöt toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti. 

Lentopelastusseuran hallintojärjestelmän uusiuduttua vuonna 2020 Jyri asetettiin epäkiitolliseen tehtävään valtuuston puheenjohtajaksi, tehtävänään nostaa valtuusto tyhjästä Lentopelastusseuran organisaation oleelliseksi osaksi. Hän onnistui tehtävässään erinomaisesti, ja valtuuston siirtyessä toiseen toimintakauteen vuonna 2024 sen toiminta on vakiintunutta ja tehokasta.”

Lentopelastusseuran kevätseminaari ja valtuuston kevätkokous osoittautuivat menestyksekkääksi foorumiksi ajatusten vaihtoon ja yhteistyön syventämiseen lentopelastusalan parissa.

Vuoden 2023 Toimintakertomus on nyt julkaistu ja voit lukea sen alta. Paina Read now, jotta saat lehden isommaksi tai paina alhaalta olevaa linkkiä.

Toimintakertomus 2023