Tekijä: Raakel Saarinen

Lentopelastusseura on mainittu osana Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa!

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Lentopelastusseura on mainittu pelastustoimen kohdalla.

20. Pelastustoimi

”Pelastustoimen palvelut suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuusja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti kaikissa eri turvallisuustilanteissa. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Pelastustoimen viranomaiset varautuvat toimialaansa kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitamiseen riittävin suunnitelmin ja ennakkovalmisteluin sekä huolehtivat vastuullaan olevien suunnitelmien ja toimien yhteensovittamisesta muiden viranomaisten, laitoksien ja liikelaitoksien kanssa. Toimintaa harjoitellaan ja henkilöstöä koulutetaan ennalta erityisesti erilaisia suuronnettomuuksia varten mutta myös poikkeusolojen tehtäviin.”

Osana tätä kokonaisuutta Suomen Lentopelastusseura tukee pelastustoimen palveluja ja varautumista.

Tutustu Valtioneuvoston Turvallisuuskomitean Yhteiskunnan turvallisuustrategiaan täältä.

 

Suomen Lentopelastusseuran pitkäjänteinen työ koulutusten kehittämiseksi jatkuu uudella askeleella: MOVA-lentopelastajan koulutus on lisätty ePerusteisiin. Tämä täydentää aiemmin ePerusteisiin lisättyjä Lentopelastusseuran koulutuksia, kuten lentoetsijän, tehtävänjohtajan ja lentäjän koulutukset.

Miksi MOVA-koulutus lisättiin ePerusteisiin?

ePerusteisiin lisääminen vahvistaa MOVA-lentopelastajan koulutuksen asemaa ja tuo sen laajempaan tietoisuuteen. ePerusteet on valtakunnallinen työkalu, joka mahdollistaa koulutusten vertailun ja jäsennellyn esittelyn. ePerusteet sisältää tietoa muun muassa opetussuunnitelmista, tutkinnon perusteista ja eri koulutuksista. Palvelun avulla voi tutustua eri opetussuunnitelmien rakenteisiin, tavoitteisiin ja sisältöihin helposti verkossa.

Mitä hyötyä ePerusteista on?

Koulutuksen lisääminen ePerusteisiin tuo useita etuja:

1. Selkeys ja läpinäkyvyys: Koulutuksen sisällöt, tavoitteet ja osaamisvaatimukset ovat helposti saatavilla ja ymmärrettävissä.
2. Arvostuksen kasvu: ePerusteissa näkyvyys nostaa MOVA-lentopelastajan koulutuksen profiilia ja voi houkutella uusia toimijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan.
3. Laatu ja yhteismitallisuus: Koulutuksen rakenne ja sisältö ovat yhdenmukaisia muiden koulutusten kanssa, mikä helpottaa sen tunnustamista muiden toimesta.

Nyt myös MOVA-koulutuksen tiedot on mahdollista tallentaa Koski-opintorekisteriin

Suomen Lentopelastusseura on yksi Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestöistä. Sivis tarjoaa jäsenjärjestöjensä kanssa toteutettujen koulutusten osallistujille mahdollisuuden tallentaa suoritustietoja osaksi valtakunnallista opetuksen ja koulutuksen tietovarantoa eli Koski-rekisteriä. Tavoitteena on tehdä koulutuksella hankittu osaaminen näkyväksi tavalla, joka on hyödyksi osallistujalle. Koskeen tallennetut koulutusten tiedot ovat ensisijaisesti vain osallistujan itsensä tarkasteltavissa Oma Opintopolku -palvelussa. Hän voi halutessaan jakaa koulutustietojaan myös muille.

Suoritustieto tallennetaan Koskeen vain, jos osallistuja antaa siihen suostumuksensa.
Suostumusta ei tarvitse antaa, eikä se ole edellytys koulutukseen osallistumiselle. Ainoastaan hyväksytyt suoritukset siirretään Koskeen.

Mikä on Koski-tietovaranto?

Koski on kansallinen tietovaranto. Opintosuorituksia tallennetaan valtakunnalliseen rekisteriin, koska vapaassa sivistystyössä hankittu muu kuin tutkintotavoitteinen osaaminen halutaan saada näkyväksi. Vapaan sivistystyön opiskelu tuo osallistujille monenlaista työelämässä ja vapaa-ajalla tarvittavaa osaamista, jonka tunnistamista ja tunnustamista rekisterillä pyritään parantamaan.

Lisätietoa Koski-palvelusta: KOSKI-palvelu | Opetushallitus

Tarkoituksena on myös kehittää UAS-koulutusta ja saattaa se ensi vuonna ePerusteisiin ja Koski-tietovarantoon.

Tämän kevään ensimmäiset Lentopelastusseuran koulutukset käynnistyvät helmikuun alussa, ja ilmoittautuminen on nyt avattu. Muista päivittää osaamistasi ja varmistaa, että taitosi pysyvät ajan tasalla.

Tutustu koulutustarjontaamme ja etsi oman alueesi koulutukset Lentopelastusseuran tapahtumakalenterista. Huomaathan, että lisäämme uusia koulutuksia kalenteriin asteittain, joten kaikki koulutukset eivät ole vielä tapahtumakalenterissa.

Tervetuloa mukaan!

 

Jos kaipaat lisätietoa koulutuksista, niin ota yhteyttä: koulutus(at)lentopelastus.fi

I.V.L. A-22 Hansa

Suomen Ilmailuvoimien Lentokonetehtaalla (I.V.L.) Suomenlinnassa alettiin 1920 –luvun alussa rakentaa 2-paikkaisia meritiedustelukoneita Hansa- und Brandenburgische Flugzeugwerke gmbh:n lisenssillä. I.V.L. A-22-koneita valmistettiin kaikkiaan 122 kpl.

Koneisiin hankittiin 300 hv vesijäähdytteiset Fiat A 12bis –rivimoottorit. Insinööri K. W. Berger suunnitteli moottorille sopivan potkurin, ja talvikäyttöä varten kehitettiin kellukkeiden tilalle sukset.

Hansat tulivat kovaan tarpeeseen etenkin merilentäjäkoulutukseen. Ja Lapissa Ilmailuvoimat lensi 1927 alkaen kesäisin kulohälytyspalvelun lentoja.

(Tiedot tarkistettu eversti evp Kuno Waldemar Janarmon historiikkikoosteista, jotka julkaistiin Ilmailu –lehdessä 1960–70 –luvuilla.)

Korvatunturilla, kun Joulupukki sai tietää suomalaisen lentokoneteollisuuden uutuuksista, innostukselle ei tahtonut löytyä tolkkua. Aivan mahtavaa! Juuri sitä, mitä tarvitsemme! Ei enää vanhanaikaisia 2-tasoja! Kellukkeet! Sukset! Nopeus jopa 158 km/h!

Siitäpä sitten neuvottelumatkalle Helsingin pääkaupunkiin ja lentokonetehtaan johtajien luokse.

Sovittiin, että Korvatunturille toimitetaan yksi kone käyttökokeiluja varten (kone n:ro 45 tunnuksiltaan 4.F.45) vuoden ajaksi. Voi sitä riemua! Joulupukki oli todella mielissään. Lento-ominaisuudet olivat hyvät ja koneella pääsi ympäri vuoden, vaikka minne tunturien jontkiin ja aapojen jänkhille.

Mutta.

Tontut eivät olleet tyytyväisiä.

Eihän koneesta pysty kunnolla tähystämään, kun kone on alataso – eikä mikään pieni siipi olekaan, pinta-alaa 44 m2! Kauhea ladon ovi! Tonttujen työturvallisuusvastuuhenkilö nosti asian kynnyskysymykseksi kevään työehtosopimusneuvotteluissa. Siipi kapeammaksi, tuulilasilla suojattu tähystämö, vähintään korituoli ja lämminilmaputki moottoritilasta + lentolisän korotus . . .

Kahden kuukauden testikäytön jälkeen kone palautettiin Sortavalan vesilentoasemalle ja unohdettiin koko juttu.

Hauskaa Joulua ja Lennokasta Uutta Vuotta 2025!

Toivoo: Suomen Lentopelastusseura ry (ja Petteri)