Uutiset

Esri Finlandin ArcGIS-paikkatietoalustalla on toteutettu valmiustilannekuvaratkaisu, joka tarjoaa Suomen Lentopelastusseuralle selkeän ja reaaliaikaisen näkymän koordinoimaansa pelastustoimintaan.

Ratkaisussa yhdistyvät tiedot tehtävistä, yksiköistä, maasto-olosuhteista sekä Lentopelastusseuran ilma-aluskalustosta. Laiterekisteriin on tallennettu sekä miehitetyt että miehittämättömät ilma-alukset, ja tiedot on luokiteltu tyypeittäin, kyvykkyyksittäin ja sijainneittain. Näistä muodostetaan visuaalinen valmiustilannekuva ArcGIS Dashboardsin avulla.

Hälytysryhmien tilaa (valmiudessa, poissa tai ei käytettävissä) ylläpidetään Secapp-sovelluksen kautta, ja integraation ansiosta tiedot päivittyvät ajantasaisesti tilannekuvaan. Virka-apupyynnöt siirretään järjestelmään määrämuotoisen lomakkeen avulla, ja sen avulla voidaan tunnistaa tehtävään parhaiten soveltuvat yksiköt laskettujen saavutettavuusalueiden perusteella. Tämä nopeuttaa avun perillemenoa, vaikka reaaliaikaista yksiköiden seurantaa ei toistaiseksi ole toteutettu.

”Valmiustilannekuvan kehittämisessä kyse ei ole vain teknologiasta ja sen käyttöönotosta, vaan ennen kaikkea siitä, että oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Se jos jokin on tärkeää, kun kyse on ihmisten ja omaisuuden turvaamisesta”, tiivistää koulutuspäällikkö Sami Kinnunen Suomen Lentopelastusseurasta.

Lentopelastusseura kehittää valmiustilannekuvaa edelleen ArcGIS-alustalla. Järjestelmään voidaan integroida uusia datalähteitä viranomaisilta, automatisoida tiedonkeruuta ja hyödyntää tekoälyä esimerkiksi lentoreittien optimoinnissa.

Lue aiheesta lisää Esrin nettisivuilta: https://www.esri.fi/fi-fi/tietoa-meista/referenssit/arcgis-paikkatietoalusta-visualisoi-suomen-lentopelastusseuran-koordinoiman-pelastustoiminnan

Artikkelikuva: Anne Hautaluoma, otettu vuoden 2023 lentosammutuspäällikkökoulutuksessa.

Kulunut kesä oli metsäpalotähystyslentojen osalta melko rauhallinen. Yhteensä lentoja lennettiin 334, joista suurin osa ajoittui heinäkuun puolivälin ja elokuun alun väliselle ajalle. Palohavaintoja tehtiin yhteensä 78, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin havaintoja kertyi 140.

Myös lentojen kokonaismäärä jäi pienemmäksi kuin vuotta aiemmin (vuonna 2024: 478 lentoa). Tänä vuonna 301 tehtävää oli oma-aloitteisia tähystyslentoja, ja 33 kertaa noustiin ilmaan pelastusviranomaisen pyynnöstä savuhavainnon tarkistamiseksi.

Lentojen määrissä oli myös alueellisia eroja. Varsinais-Suomessa, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pohjois-Lapissa lennettiin selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Meri-Lapin alueilla lentoja oli eniten.

Vuonna 2026 metsäpalojen lentotähystystoiminnan tehtävät siirtyvät osaksi valtion aluehallinnon uudistuksen myötä sisäministeriölle.

Lue aiheesta lisää Aluehallintoviraston tiedotteesta: Maastopaloja havaittiin tähystyslennoilla viime vuotta vähemmän ja Ylen uutisesta: Maastopaloja havaittiin kesän tähystyslennoilla viime vuotta vähemmän – kostealla alkukesällä vaikutuksensa.

Tutustu myös Lentopelastusseuran Metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehittämisen -hankkeeseen, jonka tavoitteena on taata osaava henkilöstö metsäpalojen tähystyslennoille myös tulevaisuudessa uuden koulutuksen avulla. Hankkeeseen on saatu rahoitus Palosuojelurahastolta. Lue hankkeesta täältä: Metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehittämisen -hanke käynnistyy

Suomen Lentopelastusseuran tilaama opinnäytetyö “Lentosammutustoiminnan johtaminen – johtokonetoiminta kotimaisissa operaatioissa” on nyt julkaistu. Työn on tehnyt Mika Helin, ja sen tavoitteena on tuottaa kenttäkäyttöön soveltuva johtamisopas lentosammutuspäälliköille sekä koulutusmateriaalia johtokoneen miehistölle.

Työssä esille nousevat myös:

• Haastattelut alan toimijoiden kanssa sekä vertaisarviointi menetelmänä varmistamassa työn käytännön soveltuvuutta
• Viranomaisyhteistyön selkeyttäminen ja yhtenäiset toimintamallit pelastusorganisaatioiden välillä
• Lentotoiminnan turvallisuuden parantaminen johtamisjärjestelmien kehittämisen kautta

Työn tilasi Suomen Lentopelastusseura. Toteutusta tukivat yhteistyössä myös sisäministeriön pelastusosasto, Pelastusopiston pelastustoiminnan johtamisen yksikkö sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitos.

Linkki opinnäytetyöhön: Helin, Mika: Lentosammutustoiminnan johtaminen – johtokonetoiminta kotimaisissa operaatioissa (Theseus)

Suomen Lentopelastusseura kiittää Mika Heliniä arvokkaasta työstä ja sen tuottamasta panoksesta lentosammutustoiminnan kehittämiseen.

Suomen Lentopelastusseura järjesti yhdessä MPK:n ilmapuolustuspiirin kanssa viikonloppuharjoituksen Kuopiossa. Harjoitus käynnistyi perjantaina mediatilaisuudella sekä yhteisellä alkubriefauksella, jossa käytiin läpi harjoituksen suunnitelmat, lentotoiminnan järjestelyt ja turvallisuusasiat.

Lauantain ohjelmaan kuului johtopaikan perustaminen, ilma-alusten valmistelut sekä useita lentokierroksia eri tehtävillä. Päivän aikana harjoiteltiin sekä lentokoneilla että droneilla, ja harjoitukseen osallistui hälytysryhmiä Kuopiosta, Joensuusta ja Lieksasta. Sunnuntaina toteutettiin tilanteenmukainen harjoitus, jossa yhdistettiin viikonlopun aikana harjoiteltuja kokonaisuuksia. Harjoitus päättyi yhteiseen loppukeskusteluun ja palautteen antoon.

Olimme mukana harjoituksessa myös Lentopelastuksen perehdytyskurssi naisille -kouluttajina. Kolmen päivän aikana esittelimme lentopelastustoimintaa koulutettaville, jotka pääsivät lentämään pienlentokoneella ja tutustumaan dronepelastustoimintaan. Innostus oli suurta, ja uskomme saaneemme toimintaan myös uusia vapaaehtoisia. Lisäksi harjoitukseen osallistui ruotsalainen Frivilliga Flygkåren, joka pääsi tutustumaan Lentopelastusseuran toimintaan.

Harjoitus koettiin jälleen erittäin tarpeelliseksi ja onnistuneeksi. Yhteistyö MPK:n kanssa sujui erinomaisesti, ja molemmat osapuolet hyötyivät harjoituksesta paljon. Yhteistyössä on voimaa ja kiitos kaikille harjoitukseen osallistuneilta.

Alla kuvia harjoituksesta.