On aika aloittaa koulutuksien suunnittelu ensi vuodelle!
Aloitamme vuoden 2025 koulutuksen suunnittelun Teams-kokouksena. Tapahtuma on suunnattu erityisesti LEKO-hälytysryhmien vastuuhenkilöille ja kouluttajille, mutta kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan. Kokouksessa käydään läpi perustiedot tulevan vuoden koulutuksen järjestelyistä.
Ajankohta: Torstaina 5.9.2024 klo 18.00 – 19.00
Missä?: Team-kokous. Linkki koulutussuunnittelun avaukseen lähetetään osallistujille sähköpostiin.
Tänä vuonna maastopalojen tähystyslennot ovat olleet erityisen aktiivisia kevään ja alkukesän aikana. Toukokuussa ilmaan noustiin yli 300 kertaa, kun taas kesäkuussa ja heinäkuussa lentoja kertyi vähemmän.
Painopiste lennoissa on ollut erityisesti toukokuussa, jolloin suurin osa maastopalojen havainnoinnista tapahtui kuivuuden takia. Toukokuun lopulla lennettiin yli 300 kertaa, mikä on ollut koko kauden korkein lukema. Kesäkuussa toiminta jatkui maltillisempana noin sadalla lennolla. Heinäkuussa sateiden myötä lentotoiminta rauhoittui merkittävästi, ja koko maassa tehtiin enää 13 lentoa.
Yhteensä koko maassa on tähän mennessä lennetty yli 440 palolentoa. Vertailun vuoksi viime vuonna vastaavaan aikaan lentoja oli lähes 450 ja vilkkaimpana vuonna 2021 lähes 900.
Maastopalojen tähystyslennot ovat keskittyneet erityisesti eteläiseen Suomeen, kuten Varsinais-Suomeen, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Näillä alueilla lennoilla on havaittu suurin osa paloista, ja pelastuslaitoksen yksiköitä on ohjattu paikalle lähes 30 kertaa kevään ja kesän aikana.
Yhteenvetona voidaan todeta, että maastopalojen tähystyslennot ovat olleet tärkeä työkalu palojen havaitsemisessa ja hallinnassa, erityisesti keskittyen kevään ja alkukesän kuiviin jaksoihin. Sateiden myötä lennot ovat vähentyneet, mutta toiminta jatkuu tarpeen mukaan läpi palokauden. Tähystyslennot nousevat ilmaan, kun Ilmatieteen laitoksen tuottama maastopaloindeksi nousee yli neljän. Jos maasto on äärimmäisen kuivaa, ja indeksi nousee reilusti yli viiden, tähystäjät lentävät kaksi lentoa päivässä.
Tutustu myös Lentopelastusseuran Metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehittämisen -hankkeeseen, jonka tavoitteena on taata osaava henkilöstö metsäpalojen tähystyslennoille myös tulevaisuudessa uuden koulutuksen avulla. Hankkeeseen on saatu rahoitus Palosuojelurahastolta. Lue hankkeesta täältä: Metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehittämisen -hanke käynnistyy
Tänään 28.6. laskettiin haudan lepoon pitkäaikainen Lentopelastusseuran jäsen Juhani Suomalainen. Jussi toimi lentäjänä Kuopion Lentäjissä sekä myös hälytysryhmässä LEKO 414 KuLe.
Jussi kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen kotonaan 9.6.
Muistokirjoituksen on kirjoittanut Kuopion Lentäjien Seppo Koivisto.
Kerhomme jäsen Jussi Suomalainen poistui joukostamme 9.6.2024, hän oli syntynyt 13.4.1956. Jussi oli viimeiseen saakka kerhomme aktiivisimpia lentäjiä. Kun palolentoja oli tarjolla, ei häntä tarvinnut houkutella monta kertaa lennolle. Jussi toimi takavuosina myös palolentotukikohtamme päällikkönä ja oli tässä tehtävässä aktiivinen toimija Pohjois-Suomen aluehallintoviraston suuntaan.
Maanpuolustus oli erikoisen lähellä Jussin sydäntä ja hän oli mukana Maanpuolustuskoulutuksen toiminnassa. Hän toimi myös aktiivisesti Karjalan lennoston killassa houkutellen kiltaan mukaan kymmeniä uusia jäseniä.
Suomen Lentopelastusseuran toimintaan Jussi osallistui tukikohtatasolla seuran perustamisesta lähtien ja hyödynsi hyviä yhteyksiään Karjalan Lennostoon minkä seurauksena saimme Lennostolta arvokasta tukea valtakunnantasoisten harjoitusten järjestämisessä.
Kerhon varauskirjassa on vieläkin Jussin KLD: n käyttövarauksia jotka suruksemme jäävät nyt käyttämättä.
Tiistaina 18. kesäkuuta kokoontui ensimmäistä kertaa metsäpalojen lentotähystyksen osaamisen kehittämishankkeen ohjausryhmä. Kokous järjestettiin Teamsin kautta, ja sen tarkoituksena oli tuoda yhteen asiantuntijoita ja viranomaisia parantamaan metsäpalojen havaitsemis- ja torjuntatoimia.
Metsäpalojen lentotähystys
Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston ylitarkastaja ja ohjausryhmän puheenjohtaja Anna Mattila piti lyhyen esityksen metsäpalojen lentotähystyksen nykytilasta ja tulevista tarpeista. Mattilan mukaan tavoitteena on tehostaa lentotähystyksen toimintaa ja varmistaa nopea reagointi metsäpalojen havaitsemiseksi ja torjumiseksi. Metsäpalojen tähystystoiminta on lakisääteinen tehtävä, ja se tuotetaan lentokoneilla, joita operoivat ilmailualan yritykset ja yhdistykset. Suomessa on 22 lentoreittiä, 17 palveluntuottajaa ja toiminnassa on mukana yli 530.
Hankkeen esittely
Hankkeen projektipäällikkö Sami Kinnunen esitteli seuraavaksi hanketta ja sen kulkua. Kokouksessa käytiin läpi hankkeen taustat ja tarpeet sekä asetettiin selkeät tavoitteet ja odotukset. Hanke on suunniteltu vuosille 2024–2026, ja sen tarkoituksena on kehittää tähystystoiminnan ohjeistusta, koulutusta ja yhteistyötä. Kokouksessa käsiteltiin hankkeen aikataulu ja toimintasuunnitelma. Tavoitteena on edetä suunnitellusti ja saavuttaa hankkeen tavoitteet aikataulussa.
Viestintäkanavat ja -käytännöt määriteltiin, jotta tiedonkulku sujuisi tehokkaasti kaikkien osapuolten välillä. Lentopelastusseuran viestijä Raakel Saarinen kertoi lyhyesti hankkeen viestinnästä ja viestintäkanavista. Viestinnässä käytetään enimmäkseen Lentopelastusseuran viestintäkanavia, ja viestintä tapahtuu sekä sisäisesti että ulkoisesti eri kanavien kautta.
Seuraamalla Lentopelastusseuran sosiaalisen median kanavia pysyt ajan tasalla hankkeen etenemisestä.
Mitä seuraavaksi?
Hanke käynnistyy kunnolla elokuussa, jolloin selvitetään metsäpalojen lentotähystyksen osaamisen kehittämisen nykytilaa ja tarpeita. Lokakuussa on tarkoitus aloittaa koulutussuunnittelu sekä järjestää ohjausryhmän seuraava kokoontuminen. Ohjausryhmään on saatu mukaan paljon alan asiantuntijoita, joiden kanssa työstämme hanketta eteenpäin.
Kokouksessa käsitellyt aiheet ja tehdyt päätökset antavat vahvan pohjan hankkeen jatkotoimille ja metsäpalojen lentotähystyksen kehittämiselle Suomessa. Hanke pyrkii varmistamaan lentotähystystoiminnalla parhaan mahdollisen tuen pelastustoimelle ja edistämään yhteistyötä eri osapuolten välillä. Hankkeen rahoituksesta vastaa Palosuojelurahasto.
