Tutustu Lentopelastusseuran hälytysryhmiin

Suomen Lentopelastusseuran hälytysryhmät toimivat koko Suomessa kattavasti vapaaehtoisten voimin lentokoneilla, droneilla ja moottoroiduilla varjoliitimillä. Hälytysryhmämme ovat olleet vuosia valmiina auttamaan ilmasta käsin eri tehtävissä kadonneiden etsinnöissä viranomaisten tukena.

Esittelimme viime vuonna hälytysryhmiämme sosiaalisen median kanavissamme. Tältä sivulta löydät kaikki esittelyt kootusti ja voit tutustua niihin. Tämä sivu esittelee vain osan Lentopelastusseuran hälytysryhmistä. Loput hälytysryhmien yhteystiedot löydät tämän sivun lopusta.

Lentokone

  • Pitkistä välimatkoista huolimatta keskeinen sijainti mahdollistaa toiminnan Pohjois-pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapin eteläisillä osilla. Alueiden kerhojen välinen yhteistyö pienentää hälytyksen sattuessa lähtöaikaa ja tarvittaessa tukee puuttuvalla henkilöstöllä. Maakuntien välisellä yhteistyöllä on myös merkittävä vaikutus toiminnan tasalaatuisuuteen ja turvallisuuteen, yhteisten harjoitusten ja koulutusten järjestämisen myötä. Kerhon aktiivijäsenet ovat olleet lentopelastusseuran toiminnassa mukana sen alkuajoista lähtien, Leko 220 Pudasjärvi liitettiin virallisesti omana tukikohtana Lentopelastusseuraan v. 2017. Tällä hetkellä aktiivisen henkilöstön koko on n. 15 hlöä. Tukikohdan vuosikellossa merkittävät tapahtumat ajoittuvat keväälle, alkukesään ja syksyn marja-ajalle. Kevään suurin koitos on toukokuulle sijoittuvat koulutukset, jotka pyritään järjestämään yhdessä muiden tukikohtien kanssa. Kevään kertauskoulutusten jälkeen siirrytään palolentokauteen, jossa tuetaan myös Lentopelastusseuran kautta pelastuslaitoksia eri tehtävien myötä. Syksy erottuu selkeästi vuosikellossa lisääntyvien etsintöjen myötä. Alueen laajat ja runsaasti marjaa tuottavat erämaat houkuttelevat paljon kävijöitä ja matkailijoita, valitettavasti tämä lisää myös todennäköisyyttä eksymisiin tai mahdollisiin sairauskohtauksiin. Onnistuneet etsinnät ovat kuitenkin hälytysryhmälle kiitollisimpia tehtäviä.
  • Toimialueenamme ovat Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ja kuulumme Kainuun moottorilentäjiin. Käytössämme on Cessna 172N -lentokone, jonka tunnus on OH-CMI. Palo- ja etsintätoiminnassa on mukana 15 henkilöä, joista osa toimii lentoetsijöinä ja neljä on osallistumassa uudelle lentoetsijäkurssille. Vuonna 2016 meidät palkittiin ansiokkaasta toiminnastamme Lentopelastusseurassa. Olemme olleet mukana Lentopelastusseuran toiminnassa sen perustamisesta lähtien vuodesta 2006. Osallistumme aktiivisesti kurssitoimintaan ja harjoituksiin, erityisesti Pohjois-Suomessa. Jämijärvellä olemme osallistuneet lentosammutuspäälliköiden koulutustapahtumaan monta kertaa. Poliisin toimeksiannosta olemme suorittaneet etsintä- ja pelastustehtäviä vuosikymmenten ajan, jo ennen Lentopelastusseuran perustamista. Palolentotoiminnassa olemme toimineet yhdessä Kajaanin Ilmailukerhon tukena alusta asti. Toiminta alkoi kokeellisesti Oulun läänissä 1970-luvulla. Muistoina meiltä tuli muutama keikka mieleen: Eräänä elokuun iltana saimme poliisilta tehtävän etsiä isolle metsäalueelle eksynyttä marjastajaa. Haravoimme metsäistä maastoa, kun etsittävä hienosti oivalsi, että olemme häntä etsimässä. Hän sytytti nuotion, jonka avulla löysimme hänet. Poliisit saapuivat paikalle, kun kiersimme aluetta lentäen ja annoimme poliisille ilmasta suunnan nuotiolle. Etsintä onnistui hienosti!
  • LEKO 310 Kokkola hälytysryhmän toiminta on alkanut 2017. Hälytysryhmällä on vain lentokonetoimintaa, eli MOVA- tai UAS-tehtäviin koulutettuja henkilöitä ei toistaiseksi ole. Ryhmällä on harjoitustoimintaa ja se osallistuu tarvittaessa etsintä- ja valvontatehtäville sekä johtolennoille. Lähes kaikki hälytysryhmään kuuluvat henkilöt ovat mukana myös palovalvontalentotoiminnassa. Hälytysryhmällä on käytössään Kokkolan ilmailukerhon nelipaikkainen Cessna 172 S, rekisteritunnukseltaan OH-KIK. Toimimme Kokkola-Pietarsaaren lentokentältä käsin. Etsintätehtäviä on ollut jo ennen kuin liityimme Lentopelastusseuraan. Ryhmän konkarin, Göranin, ensimmäinen dokumentoitu tehtävä on vuodelta 1993. Sillon Luodossa Öuranin ulkopuolella etsittiin uponnutta venettä ja kalastajaa. Viimeisin Göranin kohdalle sattunut etsintätehtävä on ollut kesällä 2018. Hälytysryhmän lentäjiä osallistui Kalajoen maastopalon johtolennoille kesällä 2021. LEKO 310:n porukka on melko pieni, ja etsintämiehistön saaminen kokoon hälytystehtävän tullen voi olla haasteellista. Tänä vuonna ryhmässä panostetaan koulutukseen, ja käytännössä kaikki ryhmän aktiiviset jäsenet käyvät joko ylläpitävän kurssin pitääkseen kelpoisuudet voimassa tai peruskurssin kouluttautuakseen eteenpäin Lentopelastusseuran koulutuspolulla. Keväällä valmistui peruskurssilta neljä uutta tehtävänjohtajaa. Lentopelastusseuran yhdenmukainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa toimimisen myös yli hälytysryhmärajojen. Tästä meillä on hyviä kokemuksia mm. vuoden 2022 valmiusalueharjoituksesta Tikkakoskella, jossa kaksi tehtävänjohtajaa suoritti annettuja etsintä- ja valvontatehtäviä ”sekamiehistössä”. Kokkolasta osallistui porukkaa myös Seinäjoella viime syksynä pidettyyn etsintäharjoitukseen sekä Kauhavan valmiusalueharjoitukseen 2024.
  • Toimimme lännen alueella. Olemme pieni tiivis ryhmä. Meillä on käytössä kaksi lentokonetta, ylätaso ja alatason kone. Kuulumme Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhoon, joka on Lentopelastusseuran perustajajäsen vuodelta 2006. Olemme olleet kuitenkin mukana toiminnan alkuvaiheista saakka jo MPK-järjestelmässä, kun lentoetsintähommia on kehitelty Suomen Ilmailuliiton alla. Palolentotoiminnassa olemme olleet myös mukana ihan 80-luvulta alkaen. Olemme vuosien saatossa nähneet maailman muutokset ja murrokset. Teimme vuonna 2023 paljon yhteistyötä viranomaisten kanssa. Yhteistyöllä saimme hyviä harjoituksia yhdessä pelastustoimen kanssa, kuten vesistöetsintää, jossa kohdetta etsimme vedestä sekä samalla opastimme pelastajat kohteeseen. Yhteistyö heidän kanssaan on tuonut paljon positiivista palautetta porukallemme. Tehtäviimme kuuluu myös virka-avun antaminen poliisille. Yhteistyö heidän kanssaan on tuonut paljon positiivista palautetta porukallemme. LEKO 330 -hälytysryhmässä olevilla henkilöillä on myös vahva VAPEPA-tausta maastoetsinnän puolelta, joka on ryhmämme suuri vahvuus.
  • LEKO 340 hälytysryhmä toimii Keski-Suomen Ilmailijat ry:n alaisuudessa Jyväskylän lentoasemalta käsin. Toimintamme SAR-lentojen parissa on alkanut jo viime vuosituhannella. Metsäpalojen valvontalentotoiminnassa olemme olleet mukana jo 1970-luvulta asti. Henkilöstömme koulutus SAR- ja palolentotoimintaan on kattavaa, ja olemme iloisia saadessamme mukaan myös niitä, joille ilmailu ei ole ensisijainen harrastus. Monet heistä ovat aktiivisesti mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) toiminnoissa, ja kiinnostus lentopelastajan tehtäviin on herännyt Vapepan tilaisuuksien myötä. Vaikka operatiivisia tehtäviä tulee harvoin, koulutus- ja harjoitustilaisuutemme tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Kevään koulutukset ovat pian päättyneet, mutta uusi koulutuskierros alkaa vuoden vaihtuessa. Suosittelemme seuraamaan myös Lentopelastusseuran verkkosivuja ajantasaisen tiedon saamiseksi. Vaikka operatiivinen toiminta on luottamuksellista, harjoituksissa voi tapahtua odottamattomia tilanteita. Muistissa on vielä viime syksyn harjoitus, jossa lensimme erittäin haastavissa tuuliolosuhteissa. Lento oli menestys, vaikka kaksi miehistön jäsentä joutui "puhaltamaan pussiin" tehtävän aikana. Kohde löydettiin ja maassa olevat viranomaiset ohjattiin paikalle onnistuneesti. Tukikohtaan palattuamme iloitsimme yhdessä onnistumisestamme.
  • LEKO 414 on Kuopion Lentäjien hälytysryhmä. Meillä on yli 35 vuoden kokemus Vapepassa työskentelystä, ja olemme olleet mukana lukuisissa etsintä- ja palolento operaatioissa. Pidämme hälytysryhmäämme erittäin sitoutuneena ja motivoituneena ja pidämme ammattitaitoamme kehuttavana. Haluamme jakaa osaamistamme ja kokemustamme, ja siksi koulutamme jatkuvasti uusia lentäjiä ja tähystäjiä. Tarjoamme mielenkiintoista toimintaa niille, jotka haluavat osallistua pelastusoperaatioihin ilmasta käsin. Kesäisin lennämme kahdella palolentoreitillä Savo-Karjalan alueella. Yhtenä muistona meille nousi mieleen tapahtuma vuonna 2008. Kuopion Lentäjät lähetettiin etsimään kadonnutta iäkästä sotaveteraania. Vaikka maastoetsintä ei tuottanut tulosta, lentopelastajat päättivät yrittää etsintää vielä ilmasta käsin. Yhtäkkiä lentoetsijä huomasi kohteen. Heidän tarkka havaintonsa auttoi ohjaamaan maastoetsijät vanhuksen luo, joka oli eksynyt sotamuistoihin ja luuli etsijöitä vihollisiksi, jonka takia ei uskaltanut pyytää apua etsijöiltä. Lentoetsijän havainto tuli ratkaisevaan aikaan, sillä maastossa makaava henkilö tuskin olisi selvinnyt enää toista yötä kylmässä kosteassa kuopassa ulkona. Veteraani pelastettiin, ja meidät palkittiin Savo–Karjalan maakunnallisiksi pelastajiksi. Tämä kokemus vahvisti sitoutumistamme auttamiseen ja opetti meille, että paras palkinto on löydetty henkilö.
  • Toimimme aktiivisesti Pohjois-Karjalan alueella ja olemme olleet mukana Lentopelastusseuran toiminnassa alusta lähtien. Palolentoja olemme tehneet jo vuosikymmenien ajan ennen Lentopelastusseuran perustamista. Kuulumme Joensuun Ilmailukerhoon. Mieleenpainuvimmat harjoituksemme ovat olleet Vieremän maantietukikohdassa vuonna 2012 pidetty harjoitus sekä kesän 2023 valmiusalueharjoitus Joensuussa, jossa olimme järjestelyvastuussa. Pidämme harjoituksiin osallistumista todella tärkeänä. Esittelemme mieluusti toimintaamme ja Vapepa Savo-Karjala tekikin meistä Youtube-videosarjan, jossa esittelemme lentopelastustoimintaa Joensuun tukikohdasta käsin. Videot löydät Vapepa Savo-Karjalan Youtube-kanavalta.
  • Hälytysryhmämme on osa Kauttuan Ilmailukerhoa ja toimimme Euran lentokentällä. Meidän kaksi Piper-nelipaikkaista lentokonettamme ovat valmiina toimintaan milloin tahansa! Toimialueemme kattaa lounaisen Suomen. Euran tukikohdan merkittävin aktiviteetti koostuu nykyisin metsäpalovalvontalennoista. Myös joitakin henkilöetsintöjä on lennetty. Satakunnan ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitokset ovat todenneet Kauttuan Ilmailukerhon resurssit liki korvaamattomaksi. Harjoitukset, sammutuksen johtolennot ja savuhavaintojen tarkastukset ovat monet kerrat osoittautuneet tuloksellisiksi ja mieliinpainuviksi. Eniten lentoja kertyi Pyhärannan Santtion maastopalolta heinäkuussa 2018. Tuli uhkasi kylää, joka evakuoitiin. Toinen kuva otettu kopterista tankkaamassa sammutusvesipussia merestä kylän edustalla. Satakunnan Pelastuslaitoksen järjestämät harjoitukset ovat aina olleet kehittäviä ja haastavia. Ensimmäinen kuva startista tilapäisen maantietukikohdan harjoituksesta Euran Tuiskulassa.
  • Kuulumme Jukolan Pilotteihin, kotikenttänämme toimii Hyvinkää (EFHV) ja toimialueena Etelä-Suomi. Toimintamme juontaa juurensa vuosien taakse, sillä olemme olleet mukana Lentopelastusseuran toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Ennen SLPS:n perustamista, kerhomme suoritti metsäpalojen tähystyslentoja, jotka silloin taidettiin tuntea kulovalvontalennoiksi. Omistamme kolme Cessna C172 -lentokonetta, jotka ovat valmiina vastaamaan haasteisiin ympäri vuoden ja jotka ylätasoisina soveltuvat hyvin etsintä- ja valvontalentoihin. Valmius on ympärivuotista, sillä Hyvinkään lentopaikka on aurattuna talvisin ja uuden lämpimän lentokonehallin myötä koneet ovat nopeasti lähtövalmiina. Vaikka etsintälentoja on viime vuosina ollut vähemmän, ylläpidämme jatkuvaa valmiutta osallistumalla alueellisiin harjoituksiin ja järjestämällä aktiivista koulutustoimintaa. Kesäisin vastaamme metsäpalojen tähystyslennoista reitillä 8, joka kattaa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet. Muisto: Olimme mukana SLPS:n koulutustarkastuksessa, missä tehtävänä oli paikantaa maarasteja lentäen maalirataa. Löysimme vain kaksi rastia kymmenestä, mikä ihmetytti meitä suuresti. Siinä vaiheessa toinen lentoetsijöistä tokaisi: "Kyllä minä muutaman siellä taisin nähdä, mutta en viitsinyt sanoa mitään, kun en ollut varma." Tämä opetti meille tärkeän läksyn, josta pyrimme aina muistuttamaan koulutuksissamme: ”Jos huomaat etsintälennolla vähänkin sellaista, mikä saattaa olla etsinnän kohde, ilmoita siitä aina myös muille, käydään tarkastamassa ja varmistamassa asia.”
  • Hälytysryhmämme sijaitsevat Etelä-Karjalassa ja toimivat sekä Immolassa että Lappeenrannassa. Molemmat hälytysryhmät ovat olleet mukana Suomen Lentopelastusseuran toiminnassa seuran perustamisesta lähtien. Hälytysryhmien yhteistyö on ollut aina tiivistä, ja monet toimintaan osallistuvista ovat molempien paikkakuntien ilmailukerhojen jäseniä. Tämä helpottaa miehistöjen kokoamista hälytystilanteissa, sillä esimerkiksi useammalla lentäjällä on kelpuutus sekä Lappeenrannan Diamond D40- että Imatran Cessna C172-koneeseen. Myös toiminta molemmilla kentillä on tullut tutuksi vuosien aikana. Koulutukset ja harjoitukset järjestetään hälytysryhmissä enimmäkseen yhdessä, ja niissä käytetään hyväksi molempien ilmailukerhojen sekä lentokenttien mahdollisuuksia. Samalla tutustumme hälytysryhmien henkilöihin, jotta varsinaisilla tehtävillä tuntisimme toisemme ja miehistöyhteistyö olisi mahdollisimman saumatonta. Viime vuosina etsintälentoja on ollut vähän, ja toiminta on ollut pääsääntöisesti metsäpalojen tähystyslentoja. Näiden lentojen päivystys on joka toinen viikko Immalassa ja joka toinen Lappeenrannassa. Kerhojen koneet ovat vuoroviikoin varsinaisena koneena ja varakoneena.

    • UAS

  • Olemme aika uusi hälytysryhmä, sillä UAS 101 on perustettu viime vuoden toukokuussa. Ryhmämme kelpoisuudet on kunnossa vasta kahdella hengellä, mutta kaksi innokasta on koulutusputkessa. Päätehtävänä dronen avulla tehtävä etsintä, mutta autamme toki viranomaisia tarvittaessa muissakin tehtävissä. Dronella voi muodostaa tilannekuvaa vaikkapa tulvasta, liikenteestä tai vaikkapa metsäpalosta. Keräämme parhaillaan varoja uuteen etsintädroneen, mutta operoimme tällä hetkellä jäsenien omalla kalustolla. Valmius on ympärivuotista, tosin nykyinen kalustomme rajoittaa lentämistä talvella ja kesälläkin huonolla kelillä. Operoimme Kittilästä käsin ja autamme tarvittaessa myös lähikunnissa. Olemme Lapin ensimmäinen dronehälytysryhmä ja kokemusta on toistaiseksi vasta harjoituksista. Osallistuimme vuonna 2024 poliisin johtamaan harjoitukseen Vapepan syntysijoille Muonioon.
  • Olemme toimineet Pohjois-Pohjanmaalla Kainuussa jo helmikuusta vuodesta 2020 lähtien. Ryhmämme keskittyy henkilöetsintöihin lämpökameradronen avulla, ja pyrimme harjoittelemaan tehtäviä noin kuukauden välein. Erityisen mieleenpainuva kokemus meille oli vuoden 2023 SAR LAPPI -valmiusharjoitus Lapissa. Harjoitus oli toiminnantäyteinen ja koko hälytysryhmä oli täydessä vauhdissa. Ryhmämme jäsen toimi Lento Ykkösenä ja hän keksi meille tehtävää hieman reippaampaan tahtiin!
  • Pitkästä aikaa päästään esittelemään hälytysryhmiä. Kyseessä on suhteellisen tuore hälytysryhmä, sillä tämä droneporukka sai kelpoisuuden toimia tämän vuoden kesäkuussa! Seinäjoen ja Vaasan seudulla on nyt entistäkin vahvempi vapaaehtoisten hälytysryhmä! Viisi innokasta vapepalaista perusti ryhmän toukokuussa Kauhavalla, ja mukana on monipuolista osaamista: dronealan ammattilainen, sairaanhoitaja, ammattilentäjä pelastuspuolelta, vapepajohtaja ja henkisen tuen osaajia. Kolme kauko-ohjaustähystäjää kuuluu jo ennestään LEKO 330 hälytysryhmään, joten kuvan tulkinta lintuperspektiivistä on heille tuttua hommaa. Ryhmän toiminta on ollut tähän mennessä kehittymistä harjoituksissa ja mukaan mahtui jo yksi hälytys kesältä. Ryhmän tavoite on tutustua alueensa viranomaisiin sekä pitää yhteisharjoituksia heidän kanssaan. Haluamme oppia erityisesti lämpökameran kuvatulkinnan. Tavoitteenamme on pikaisella aikataululla hankkia DJI Matrice 30T drone ja kouluttaa ryhmä sen käyttöön. Laite on säänkestävä siten että se kestää tuulta 12 m/s (43km/h) ja sen lentonopeus on 83 km/h. Ryhmällä on nyt jo käytössään jäsenen henkilökohtainen laite, jossa on lämpökamera. Tämä hälytysryhmä perustettiin tarpeeseen, sillä alueella ei ole lähimaillakaan toista vapaaehtoisvoimin toimivaa lämpökamerayksikköä.
  • Olemme vuonna 2018 perustettu UAS 501 Tampere (aikaisemmin RPAS 501 Tampere) ja olemme intohimoinen ja sitoutunut hälytysryhmä, jonka toiminta alkoi virallisesti tuolloin. Meidän ryhmämme oli ensimmäisten ryhmien joukossa, joka Lentopelastusseuran alaisiksi hälytysryhmiksi liittyi. Sittemmin olemme olleet mukana usealla poliisin johtamalla hälytyksellä (etsinnällä) ja harjoitelleet paljon. Etsinnässä käytämme apuna dronea. Jo vuonna 2015 aloitimme UAS toiminnan kehittämisen ja suorituskyvyn parantamisen. Teimme mittavaa työtä kaluston ja miehistön kehittämiseksi, perustimme lennätyspaikkoja ja osallistuimme ahkerasti koulutuksiin. Palkintona sitoutuneesta työstämme UAS 501 Tampere palkittiin vuonna 2020 Lentopelastusseuran toimesta vuoden hälytysryhmänä, ollen ensimmäinen Lentopelastusseuran palkitsema drone ryhmä.
  • Olemme Hangossa toimiva uusi hälytysryhmä ja käytämme etsinnässä apuna miehittämättömiä ilma-aluksia (UAS) eli droneja. Hälytysryhmämme toiminta käynnistyi vuonna 2023, ja toimimme Suomen eteläisimmästä kaupungista Hangosta. Teemme pääasiassa kadonneiden ihmisten etsintää poliisille, mutta voimme olla myös silmät taivaalla pelastuslaitosten tehtävissä. Harjoittelemme monipuolisesti erilaisissa olosuhteissa, kuten kylmässä, päivällä, pimeässä ja lumisissa olosuhteissa. Jokainen harjoitus on mielenkiintoinen ja opettavainen.

    • Moottoroitu varjoliidin

  • Tervehdys kaikille! Olen rakennusalan yrittäjä ja liikunnan harrastaja. Moottoroituavarjoliidintä olen lentänyt vuodesta 2009 asti ja olen ollut etsintähommissa jo ennen kuin liityin Lentopelastusseuraan. Ensimmäisellä etsintätehtävällä löysin eksyneen vanhuksen kaukaa metsästä vajaan tunnin etsimisen jälkeen. Silloin tein hätälaskun metsäaukiolle lähelle löytöpaikkaa, sieltä tein ilmoituksen hätäkeskukselle. Apu tuli noin kahden tunnin kuluttua ja henkilö saatiin jatkohoitoon. Henkilö oli ollut kaksi päivää ja yhden yön metsässä ja oli todella huonokuntoinen. Olen ollut mukana myös muissa pelastustehtävissä, kuten jokeen pudonneen henkilön etsinnässä ja kokeneen lintubongarin etsinnässä.
  • Välineenäni toimii moottoroitu varjoliidin. Olen ollut toiminnassa mukana vuodesta 2018 ja toimin tällä hetkellä myös SulPe ry:n MOVA-kouluttajana. Kun kuulin tästä toiminnasta ensimmäisen kerran, tiesin heti, että tämä olisi jotain, mikä kiinnostaisi minua valtavasti. Etsintä- ja pelastustoiminta on todella mielenkiintoinen ja merkityksellinen lisä harrastukseeni. Olen ollut mukana noin kuudessa etsintätehtävässä ja lisäksi kahdessa ennen kuin Liidinpelastajat saatiin virallisesti mukaan Lentopelastusseuran toimintaan. Hauska anekdootti toiminnastamme: Seuraamme, Varsinais-Suomen Moottoriliitäjät, kuuluu kaksi virallista lentopaikkaa Salossa. Molemmille näistä lentopaikoista on osunut oikea etsintätehtävä niin, että lentopaikka on ollut osa etsintäaluetta.
  • Hälytysryhmän jäsen Mika kertoo toiminnasta: "Aloitin lentopelastajan urani käymällä lentoetsijäkurssin Palotaruksella syyskuussa 2020, jonka jälkeen olen ollut toiminnassa mukana MOVA- 569 liidinetsijänä. Tässä neljän vuoden sisällä olen ollut jokusella tehtävällä mukana." Hälytysryhmän pyynnöstä esittelen tässä postauksessa keväällä vedetyn harjoitustapahtuman. Harjoituksessa oli mukana viisi MOVA-lentäjää. Päivä oli täynnä jännitystä ja yhdessä toimimista. Säätä seurattiin tarkkaan, koska moottoroiduilla varjoliitimillä voi lentää turvallisesti vain tietyntyylisessä säässä. Harjoitus kulki erilaisilla harjoituksilla, jossa useat MOVA-lentäjät suorittivat erilaisia tehtäviä. Jokainen lentotehtävä oli tarkasti suunniteltu ja ohjeistettu. Ensimmäisessä tehtävässä etsittiin mönkijää ja mönkijänkuljettajan jättämää eväslaukkua järven jäältä. Toisessa tehtävässä etsittiin peräkärryä maastosta. Seuraavissa tehtävissä tavoitteena oli löytää muun muassa pilkkijän liivit ja tarkistaa eri kohteita alueella. Jokainen lentotehtävä tarjosi mahdollisuuden oppia uutta ja vaikka harjoitus oli täynnä jännitystä, kokeneiden lentäjien ansiosta vaaratilanteita ei syntynyt. Lisäksi harjoitus tarjosi mahdollisuuden tutustua erilaisiin laitteisiin ja sovelluksiin, kuten Secappiin ja Mapitareen, jotka ovat olennainen osa lentopelastustoimintaa.
  • Olen ollut mukana toiminnassa heti ensimmäisestä koulutuksesta lähtien. Liittymiseni seuran toimintaan oli luontevaa, sillä yhteisömme on melko pieni ja alan aktiivit tuntevat toisensa kohtuullisen hyvin. Jo ennen Lentopelastusseuran perustamista MOVA oli jo osoittanut toimivuutensa etsintätehtävissä, mikä vakuutti minut mukaan lähtemisestä lentopelastustoimintaan. Minulle mikä tahansa syy lähteä lentämään on hyvä, mutta vielä parempi on, kun syy on "oikeasti" hyvä. Siksi olenkin halunnut olla mukana. Olen ollut mukana yhdellä kovalla keikalla ja joutunut parista kieltäytymään. Olen lennellyt MOVA-laitteella kattavasti Pohjoismaat ja suuren osan Eurooppaa ja kokemusta lentämisestä on vajaan parinkymmenen vuoden ajan. MOVA on kokonsa puolesta erittäin kätevä lentolaite, ja sen avulla olen päässyt näkemään upeita maisemia ympäri Eurooppaa. Valokuvaus on tuonut harrastukseeni uusia ulottuvuuksia, ja kuvistani näkee selkeästi esteettömän näkyvyyden koko etusektorille lennettäessä.

    • Lentopelastusseuran toiminta kattaa koko Suomen, ja mukana on monia aktiivisia hälytysryhmiä, joista osa ei viime vuonna tehnyt esittelyä.

    📍 Kaikkien ryhmien tiedot ja yhteystiedot löydät täältä: Hälytysryhmien yhteystiedot

    Haluatko oman hälytysryhmäsi esittelyn ylle mukaan? Laita viestiä raakel.saarinen(at)lentopelastus.fi.