Korvatunturilla Joulupukin leikkikalupajan viereen oli rakennettu 1910 -luvulla lentokonehalli, mutta 1930 -luvun alussa se oli ollut tyhjillään useita vuosia. Ja jatkuvasti tuli Korvatunturille pyyntöjä tähystää poroisäntien tokkia, tai etsiä eksyneitä marjastajamummoja, tai viedä varaosia korpitaipaleille sammuneille autoilijoille.
Mutta sitten Pukki sai kuulla Ilmavoimien poistaneen kalustostaan vähän käytettyjä koneita. Kyseessä oli 8 kpl Hollannista hankittuja Koolhoven F.K. 31 -koneita, jotka oli todettu rakenteellisesti heikkolaatuisiksi.
Ilmavoimien kalustoluetteloissa koneet oli merkitty romutetuiksi, mutta yksi niistä oli luovutettu epävirallisesti Joulupukille.
Suuri oli jännitys tonttujen keskuudessa, kun uutta virtaviivaista konetta alettiin koelentää omaa käyttöä varten.
Hieno oli kone – ylätasoinen (hyvä näkyvyys alaspäin) ja paksu runko, jonka sisään mahtuisi paljon tonttuja.
Runkoon pitäisi vain tehdä monta tähystysikkunaa eri suuntiin.
Tarkempia tietoja koneen käyttöhistoriasta ei ole säilynyt, mutta vanhojen tonttujen haastatteluista on saatu hajanaisia muistitietoja koneen viime vaiheista. Melkein jokaisella lennolla jouduttiin tekemään pakkolasku. Niin. Siellähän se sitten ruostui hallin takana, ja kirjanpidon mukaan poistettiin kalustosta joskus 1990 -luvulla. Tänä päivänä Joulupukki muistelee : Silloin lennettiin, mitä satuttiin saamaan. Vaan, jos minä nyt olisin jossain Lentopelastusseuran lentokerhossa, lähettäisin Joulupukille kirjeen, jossa toivoisin uutta, kunnollista ja turvallista lentokalustoa, joka kestää ahkeraa käyttöä.
Suomen Lentopelastusseuran valtuuston syyskokous järjestettiin lauantaina 15. marraskuuta 2025 Helsingin Pasilassa. Kokous kokosi yhteen valtuuston jäsenet keskustelemaan ensi vuoden toiminnasta, taloudesta ja henkilöstövalinnoista.
Jyri Miettinen avasi tilaisuuden ja esitteli päivän seminaariohjelman. Pekka Halme toi hallituksen terveiset valtuustolle ja kertoi katsauksen kuluneen vuoden tilanteesta ja tulevista näkymistä.
Seminaarissa keskusteltiin paljon myös Lentopelastusseuran nykytilanteesta ja sisäministeriön sopimuksen päättymisestä. Hallitus ja valtuusto korostivat, että tilanteen eteen tehdään aktiivisesti työtä ja keskusteluja käydään useiden tahojen kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että toiminta jatkuisi myös ensi vuonna. Kerromme asiasta lisää heti, kun tilanne tarkentuu.
Seminaarin työpajaosuuden veti Sami Kinnunen, joka fasilitoi kehittämistyöpajan valtuustolle. Työpajassa keskusteltiin muun muassa osallisuudesta ja miten osallisuutta voitaisiin lisätä hälytysryhmien ja Lentopelastusseuran välillä.
Kokouksessa vaalitoimikunta esitteli oman esityksensä tulevan kauden luottamushenkilövalinnoista hallitukseen. Kokouksessa valittiin hallitukseen kaksi jäsentä erovuoroisten tilalle:
Mikko T. Niemi
Jukka Koponen
Mikko T. Niemi siis jatkaa hallituksessa ja uutena tehtävään valittiin Jukka Koponen. He aloittavat tehtävässään vuoden 2026 alussa. Onnittelut molemmille valituille!
Kokouksen lopuksi valtuutettu Hannu Haapamäki ilmoitti päättävänsä pitkän uransa valtuustossa. Suomen Lentopelastusseura kiittää Hannua lämpimästi monivuotisesta ja merkittävästä panoksesta seuran toiminnan hyväksi.
Suomen Lentopelastusseura kiittää kaikkia osallistujia aktiivisesta ja rakentavasta keskustelusta sekä sitoutumisesta Lentopelastusseuran kehittämiseen.
Sisäministeriön pelastusosasto on katsonut, ettei sopimukselle Suomen Lentopelastusseura ry:n kanssa ole enää tarvetta, ja samalla päättyy rahoitus, jota yhdistys on saanut sisäministeriöltä jo 20 vuoden ajan. Lentopelastusseura joutuu ajamaan alas yli 650 koulutettua vapaaehtoista ja yli 50 ilma-alusta kattavan valtakunnallisen valmiusorganisaationsa, joka on ollut pyydettäessä viranomaisten tukena lukuisissa etsintä- ja valvontalentotehtävissä.
Lentopelastusseura on toiminut vuodesta 2006 lähtien vapaaehtoisten voimin ja viranomaisten kumppanina lentopelastus- ja valmiustehtävissä. Lentopelastusseura on yksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kolmesta koordinaatiojärjestöstä ja on kouluttanut satoja lentoetsijöitä, tehtävänjohtajia, lentäjiä, drone- sekä movapelastajia (moottoroituja varjoliitimiä), jotka ovat osallistuneet muun muassa kadonneiden etsintöihin, metsäpalojen torjumiseen sekä öljy-, tulva- ja myrskyvahinkojen tutkimiseen eri puolilla Suomea.
Lentopelastusseura ylläpitää ympärivuorokautista päivystystä vastaanottaen tehtävät, hälyttäen sopivimmat hälytysryhmät, koordinoiden tehtävät ja toimien tarvittaessa myös ilmailun asiantuntijana viranomaisten tukena. Lentopelastusseuran ilma-alus on hälytetty viranomaisen tueksi yli tuhat kertaa yhdistyksen perustamisen jälkeen. Näillä tehtävillä on ollut kyse ihmishenkien ja omaisuuden pelastamisesta. Toiminta perustuu yhteiseen tahtoon auttaa ja olla apuna ilmasta.
Lentopelastusseuran huolehtii vapaaehtoisten osaamisen kehittämisestä. Esimerkiksi metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehitystyötä tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa. Lentopelastusseuran toiminta on osa kansallisen turvallisuuden kokonaisresurssia. Organisaatiolla on koko maan kattava hälytys- ja tilannekuvajärjestelmä, joka tukee kolmannen sektorin ja viranomaisten operatiivista yhteistoimintaa.
Suomen Lentopelastusseura on 20 vuoden ajan ollut viranomaisten tukena ja tehnyt pyyteetöntä työtä Suomen hyväksi. Nyt vaarassa on menettää valtakunnallinen päivystys, hälytys- ja koordinaatiotoiminta sekä yhteinen koulutus ja harjoittelu, jotka ovat pitäneet vapaaehtoisten osaamisen ja valmiuden yhtenäisenä koko maassa. Onko meillä varaa menettää ainutlaatuinen ja kustannustehokas koordinointi-, koulutus- ja valmiusosaaminen?
”Tämä on raskas päätös koko lentopelastusyhteisölle. Olemme kahden vuosikymmenen ajan tehneet työtä viranomaisten rinnalla, kouluttaneet vapaaehtoisia ja luoneet valmiutta kansallisen varautumisen ja lentoturvallisuuden hyväksi. Nyt tämä kaikki on vaarassa kadota,” sanoo Suomen Lentopelastusseuran puheenjohtaja Pekka Halme.
Suomen Lentopelastusseura vetoaa päättäjiin ja rahoittajiin, että vapaaehtoisen lentopelastustoiminnan jatkuvuus turvattaisiin myös tulevaisuudessa. Kyse ei ole vain järjestöstä, vaan koko Suomelle tärkeästä koulutus- ja valmiusresurssista. Lentopelastusseuran lakkauttaminen johtaa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ilmasta tapahtuvan avun päättymiseen eikä sisäministeriö ole esittänyt vaihtoehtoista ratkaisua vastaavan pelastusvalmiuden järjestämiseksi. Tämä vaikuttaa suoraan yhteiskunnan kyvykkyyteen pelastaa ihmishenkiä.
Lisätietoja
Pekka Halme, puheenjohtaja Suomen Lentopelastusseura ry sähköposti: pekka.halme(at)lentopelastus.fi puh. 040 513 7681
Janne Vainio, toiminnanjohtaja Suomen Lentopelastusseura ry sähköposti: janne.vainio(at)lentopelastus.fi puh. 040 020 0269
Esri Finlandin ArcGIS-paikkatietoalustalla on toteutettu valmiustilannekuvaratkaisu, joka tarjoaa Suomen Lentopelastusseuralle selkeän ja reaaliaikaisen näkymän koordinoimaansa pelastustoimintaan.
Ratkaisussa yhdistyvät tiedot tehtävistä, yksiköistä, maasto-olosuhteista sekä Lentopelastusseuran ilma-aluskalustosta. Laiterekisteriin on tallennettu sekä miehitetyt että miehittämättömät ilma-alukset, ja tiedot on luokiteltu tyypeittäin, kyvykkyyksittäin ja sijainneittain. Näistä muodostetaan visuaalinen valmiustilannekuva ArcGIS Dashboardsin avulla.
Hälytysryhmien tilaa (valmiudessa, poissa tai ei käytettävissä) ylläpidetään Secapp-sovelluksen kautta, ja integraation ansiosta tiedot päivittyvät ajantasaisesti tilannekuvaan. Virka-apupyynnöt siirretään järjestelmään määrämuotoisen lomakkeen avulla, ja sen avulla voidaan tunnistaa tehtävään parhaiten soveltuvat yksiköt laskettujen saavutettavuusalueiden perusteella. Tämä nopeuttaa avun perillemenoa, vaikka reaaliaikaista yksiköiden seurantaa ei toistaiseksi ole toteutettu.
”Valmiustilannekuvan kehittämisessä kyse ei ole vain teknologiasta ja sen käyttöönotosta, vaan ennen kaikkea siitä, että oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Se jos jokin on tärkeää, kun kyse on ihmisten ja omaisuuden turvaamisesta”, tiivistää koulutuspäällikkö Sami Kinnunen Suomen Lentopelastusseurasta.
Lentopelastusseura kehittää valmiustilannekuvaa edelleen ArcGIS-alustalla. Järjestelmään voidaan integroida uusia datalähteitä viranomaisilta, automatisoida tiedonkeruuta ja hyödyntää tekoälyä esimerkiksi lentoreittien optimoinnissa.
