Hallinto

Lentopelastusseuran organisaatio on kohtuullisen yksinkertainen; yhdistyksen yleiskokouksessa jäsenyhdistysten edustajat valitsevat kolmen vuoden välein seuralle alueellisista edustajista koostuvan valtuuston, joka puolestaan valitsee seuralle vuosittain hallituksen. Hallitus koordinoi seuran toimintaa ja antaa tehtäviä toimihenkilöille. Käytännön toimintaa johtaa toiminnanjohtaja apunaan sektorijohtajat, eli koulutus- ja valmiuspäälliköt. Näiden kolmen muodostamaa seuran toimistoa täydentää järjestösihteeri. Toimitilat ovat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK:n yhteydessä Helsingin Pasilassa.

Toiminnallisesti organisaatio jakautuu hallintoon, koulutukseen ja valmiuteen, joka sisältää hälyttämisen ja operatiivisen lentotoiminnan.

Lentopelastusseura on osa Vapaaehtoista pelastuspalvelua, jonka pääkoordinaattorina toimii Suomen Punainen Risti. Kolmantena koordinaatiojärjestönä toimii Suomen Meripelastusseura.

Tärkeimmät yhteistoimintakumppanimme ovat poliisihallitus ja sisäministeriön pelastusosasto. Näistä jälkimmäinen toimii päärahoittajana yhdessä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Lisäksi rahoittajina toimivat erilaiset rahastot ja säätiöt, esimerkiksi Reijo Rautauoman säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Koulutuksessa tärkeimmät yhteistoimintakumppanimme ovat koulutustukea ja lisäkoulutusta tarjoava Opintotoiminnan Keskusliitto ry, jonka käytännön toimijana toimii Opintokeskus Sivis, sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja sen kautta Puolustusvoimat.

Lentämiseen liittyen toimimme läheisessä yhteistoiminnassa metsäpalovalvontalentoja koordinoivan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa, sekä luonnollisesti turvallisuudesta vastaavan Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom), lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Finntraffic ANS:n että lentoasemista vastaavan Finavian kanssa.

Kolmen vuoden välein pidettävä yhdistyksen yleiskokous linjaa seuran toimintaa.

Jokainen kuluvan vuoden jäsenmaksun maksanut jäsenyhdistys voi lähettää valtuuttamansa edustajan kokoukseen, jonka tehtävät ovat sääntöjen mukaiset.

Yleiskokouksen päätehtävinä ovat valita seuralle valtuusto sekä hallituksen puheenjohtaja kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Yleiskokoukseen voivat osallistua äänioikeutetut, kunniapuheenjohtajat ja –jäsenet sekä valtuuston ja hallituksen jäsenet. Lisäksi hallitus voi kutsua kokoukseen tarvittavia asiantuntijoita.

Yleiskokous valitsee valtuuston kolmen vuoden toimikaudeksi.

Valtuusto koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta sekä kahdesta valtuutetusta kultakin kuudelta valmiusalueelta.

Valtuutetut edustavat alueensa kaikkia hälytysryhmiä vähintään kahdessa kokouksessa vuosittain. Kevätkokouksessaan valtuusto käsittelee edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, ja syyskokouksessaan toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevalle vuodelle. Syyskokouksessa valtuusto lisäksi valitsee seuran hallituksen varapuheenjohtajan sekä kaksi erovuorossa olevaa hallituksen jäsentä.

Valtuutetut toimivat myös alueensa “äänitorvina” seuran hallituksen suuntaan, ja vastaavasti vievät hallituksen viestiä omille alueilleen.

Seuran asioiden hoidosta vastaa hallitus, johon kuuluvat yleiskokouksessa valittu puheenjohtaja sekä valtuuston valitsemat varapuheenjohtaja  ja viisi jäsentä.

Hallituksessa on edustus LEKO-, UAS- ja MOVA –toiminnoista. Hallituksen tueksi voidaan määrittää asiantuntijaedustus sekä poliisi- että pelastusaloilta.

Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Erovuorossa on vuosittain kaksi hallituksen jäsentä, varapuheenjohtaj mukaan lukien.

Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaisesti. Hallitus laittaa täytäntöön kaikki valtuuston kokouksessa (vast) tehdyt päätökset.

Hallitus päättää valmiuden ylläpitotavoista sekä antaa suuntaviivat koulutukselle ja taloudenpidolle.

Toimistotilat ovat Helsingin Pasilassa, Suomen Pelastusalan keskusliiton yhteydessä. Siellä sijaitsee myös seuran tilannekeskus.

Toiminnanjohtaja pyörittää seuran käytännön hallintoa ja toimintaa, ja vastaa suhteista yhteistoimintakumppaneihin.

Koulutuspäällikkö suunnittelee ja koordinoi koulutusta.

Valmiuspäällikkö vastaa hälytystoiminnasta, operatiivisesta valmiudesta ja harjoituksista.

Järjestösihteeri hoitaa seuran käytännön asioita.

Lentopelastusseura on perustanut valmiusryhmiä lentokonetoiminnassa (LEKO) lentopaikkakohtaisesti, lisäksi miehittämättömän ilmailun (UAS)- ja moottorivarjoliitäjien (MOVA) jäsenyhdistykset muodostavat omat valmiusryhmänsä.

Lentopaikkakohtaisessa LEKO-valmiusryhmässä voi toimia yksi tai useampi jäsenyhdistys, jotka muodostavat omat hälytysryhmänsä. LEKO-jäsenyhdistykset ovat erilaisia ilmailu- ja lentokerhoja. Jäsenyhdistykset voivat myös muodostaa yhteisen hälytysryhmän.

Miehittämätöntä ilmailua edustava yhdistys (RPAS Finland ry) ja moottorivarjoliitäjien yhdistys (Suomen Liidinpelastajat ry, SuLPe) muodostavat omat, valtakunnalliset valmiusryhmänsä, jotka sisältävät hälytysryhmiä eri puolilla Suomea.

Jäsenyhdistysten yhteystiedot on lueteltu Yhteystiedot-sivulla, pääset sinne myös tästä.

Pääsääntöisesti lentopaikoilla toimii yksi LEKO-jäsenyhdistys, jolloin valmiusryhmä on sama asia kuin hälytysryhmä. Seuralla on kuitenkin joitakin valmiusryhmiä, joissa toimii useampi jäsenyhdistys. Käytännöt vaihtelevat hälytysryhmien suhteen, on olemassa valmiusryhmiä, joissa toimii useampi hälytysryhmä, toisaalta on niitäkin, joissa hälytysryhmät ovat yhdistyneet yhdeksi. Hälytysryhmissä puolestaan toimii koulutettuja henkilöitä, joista muodostetaan lentokonemiehistö.

Lentokoneet omistaa pääsääntöisesti jäsenyhdistys, Lentopelastusseuralla ei ole omaa ilma-aluskalustoa.

UAS- ja MOVA -valmiusryhmissä on useita hälytysryhmiä.

UAS-hälytysryhmät muodostuvat ilma-aluksen käyttäjästä eli kauko-ohjaajasta sekä yhdestä tai useammasta kauko-ohjaustähystäjästä. Lisäksi hälytysryhmään voi kuulua kevyemmin koulutettuja avustajia.

MOVA-hälytysryhmässä on käytännössä vain MOVA-lentopelastaja (lentäjä) itse, mutta joissakin tapauksissa ryhmään voi kuulua myös lentoetsijöitä ja avustajia.

Ilma-alustyypistä riippumatta kaikilla hälytysryhmiin liitettävillä henkilöillä tulee olla seuran koulutuksen perusteella myönnetty kelpoisuus tehtäväänsä. Lentäjillä tulee olla peruslentotaito jo valmiina, seura ei ole lentokoulu.

Valmius- tai hälytysryhmillä on aina johtaja ja varajohtaja.

Lentopelastusseuran jäsenyhdistyksestä, jolla on metsäpalovalvontalentoihin liittyvä kahdenvälinen sopimus Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston kanssa, käytetään palovalvontatoiminnassa nimitystä tukikohta, jolla on oma päällikkönsä ja varapäällikkönsä. Nämä voivat olla samat tai eri henkilöt kuin hälytysryhmän johtaja ja varajohtaja.

Nimitysero johtuu siitä, että palolentotoiminnassa tukikohdan päälliköllä ja varapäälliköllä on omat, hieman erilaiset velvoitteensa kuin muussa toiminnassa.

Muutoin palovalvontatoimintaa ei eroteta omakseen, esimerkiksi koulutus on yhteinen ja yhtäläinen.